SULJE

Lisätietoja maakunnan strategiasta

Maakunnan valmisteluvaiheen strategia (PDF)
Maakuntastrategian taustaraportti (PDF)
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendejä (PDF)
Uusimaa2019-hankkeen strategiasivu
Uudenmaan tilasto- ja paikkatietopalvelu
SULJE KARTTA
Lisätietoja maakunnan strategiastaIN ENGLISHPÅ SVENSKA
STRATEGIA-
KARTTA
EUROOPAN
PARAS ALUE
HYVINVOINTI
KESKIÖSSÄ
KASVAVA JA
YHTENÄINEN
UUDISTUVAT
PALVELUT
JOHTAMINEN
JA TALOUS
PALVELU-
STRATEGIASTA

Euroopan paras alue elää ja toimia

AVAA STRATEGIAKARTTA

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Vuonna 2030 Uusimaa on Euroopan paras alue elää ja toimia.

Työskentelemme sen eteen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on EU:n hyvinvoivimmat asukkaat ja että olemme kilpailukykyisin alue pohjoiseurooppalaisten verrokkien joukossa. Vision suunnassa kehittymistä seurataan EU-tason hyvinvointi- ja kilpailukykymittareilla (SPI- ja RCI-indeksit).

Visiomme tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta.

Visiomme toteutuminen edellyttää, että maakunnassa tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Vuonna 2030 Uusimaa on ilmastoviisauden ja hiilineutraaliuden kansainvälistä huippua. Olemme edelläkävijä teknologian kehityksessä sekä useilla tulevaisuuden aloilla, joilla tarvitaan huippuosaamista ja saumatonta yhteispeliä. Alueen työllisyyttä pitkään vaivannut työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on saatu vuoteen 2030 mennessä hallintaan, kun uusia ratkaisuja on otettu käyttöön eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja työnantajien kanssa.

Vuonna 2030 älykäs teknologia on arkipäivää Uudellamaalla. Se on tehnyt monet vielä 2010-luvun lopulla tärkeät fyysiset sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot ja -konseptit tarpeettomiksi. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ja palvelut on integroitu ihmisten koteihin ja älylaitteisiin. Palvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan, oikea-aikaisesti ja tukevat ennaltaehkäisyä. Alueen edelleen kasvava ikääntynyt väestö asuu teknologia-avusteisesti ja lähiyhteisöjen tukemana lähes poikkeuksetta kotona tai kodinomaisesti. Tarvittavat fyysiset käynnit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa ovat lyhentyneet ja ikääntyneet palaavat yhä useammin takaisin tavallisen elämän pariin mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen.

Vuonna 2030 maakuntakonserni, kaupunki- ja kuntakonsernit ja näiden kumppanit ovat panostaneet yhdessä pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, tätä kautta kasvavina veroeuroina alueella sekä raskaimpien ja kalliimpien julkisten palvelujen tarpeen vähentymisenä.

Maakunnan visiota tavoitellaan neljän strategisen painopistealueen kautta, joille on määritelty strategiset tavoitteet ja indikaattorit:

  1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä
  2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta
  3. Rohkeasti uudistuvat palvelut
  4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Maakuntaa rakennetaan ja kehitetään sen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä varten. Maakunnan ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla maakunnan kaiken toiminnan keskiössä. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä keskeinen muutosajuri on, että yhä useammat ihmiset haluavat kantaa laajasti vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan, joka mielletään laajasti mielen ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Ilmiöön liittyy myös yhä useammin älykkään teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Samalla terveyttä ja hyvinvointia uhkaa syrjäytymiskehitys ja sen syveneminen sekä myös periytyminen. Uudenmaan erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15–24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. Alueen väestö myös ikääntyy nopeasti. Haasteisiin voidaan tarttua asettamalla ihminen ja ihmisten hyvinvointi keskiöön.  Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tukevat alueen kunnat, maakunta ja muut toimijat yhteistyössä.

Strategiset tavoitteet

KESTÄVÄSTI KASVAVA JA YHTENÄINEN

Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta

Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 prosenttia tuotetaan Uudellamaalla. Uudenmaan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes 20 000 henkilöä vuodessa. On huolehdittava siitä, että kasvavalle väestölle löytyy asuntoja sekä opiskelu- ja työskentelypaikkoja sujuvien liikenneyhteyksien päässä.

Kestävä kasvu on hyvinvoinnin edellytys. Se tarkoittaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävien ratkaisujen hakemista. Kestävä kasvu ja suotuisa kehitys Uudellamaalla edellyttää yhtenäisyyttä ja alueen eri toimijoiden yhteistyötä. Maakuntaorganisaatio haluaa toimia tässä sillanrakentajana. Suomen metropolimaakunnan kestävä kasvu edistää samalla koko valtakunnan kehitystä.

Strategiset tavoitteet

ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT

Rohkeasti uudistuvat palvelut

Maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmislähtöisyys, asiakasymmärrys sekä rohkeus uudistaa ja uudistua. Keskeisenä muutostrendinä on asiakkaiden vaatimustason kasvaminen: asiakkaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. He odottavat ja vaativat palveluilta ja erityisesti palvelukokemukselta enemmän kuin ennen. Mm. sosiaalisen median mahdollisuudet sekä avoin data avaavat näkökulmia ja tuovat uusia mahdollisuuksia verkottua, vaikuttaa ja vaatia. Samalla älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomia palveluprosesseja yhä laajemmin, vaivattomammin sekä kustannustehokkaammin. Ominaista ajallemme on myös se, että hierarkkiset palvelurakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. Verkostomaiset rakenteet puolestaan edellyttävät ekosysteemiajattelua, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemissä tarve tehdä yhdessä murtaa perinteisiä organisaatiolähtöisiä ajattelu- ja hallintamalleja.

Vastatakseen edellä kuvattuihin muutosilmiöihin tulee palvelujen uudistamisen perustua rohkeudelle tutkia, kehittää, innovoida, kokeilla, pilotoida ja ottaa käyttöön uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti.

Strategiset tavoitteet

Edistyksellinen johtaminen ja kestävÄ TALoUS

Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

Keskeisinä työelämän ja johtamisen muutosajureina ovat työn muotojen yhteensovittaminen eri elämäntilanteiden mukaan, yhä paremman ja laadukkaamman johtamisen vaatimukset, joustavat organisaatiorakenteet sekä varsin yllätyksellinen globaali ja kansallinen taloustilanne.

Uudenmaan maakuntakonserni työllistää käynnistysvaiheessaan noin 60 000 henkilöä. Konsernin vuosibudjetti on noin 6 miljardia euroa. Järjestäjä-tuottajamalli sekä valinnanvapauden lisääntyminen muuttavat johtamisjärjestelmää merkittävällä tavalla totutusta. Kokonaisuus edellyttää erinomaista ja osin uudenlaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla. Maakunta tavoittelee kestävän talouden uraa ja kestävyysvajeen kuromista pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin.

Strategiset tavoitteet

Palvelustrategiset tavoitteet ja palvelulupaus

Palvelustrategiset tavoitteet ja palvelulupaus

Uuden maakunnan strategian osaksi valmistellaan sote-palvelustrategia ja palvelulupaus. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Toteutuksessa voidaan hyödyntää maakunnan omia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Tältä osin palvelustrategiassa määritellään tavoitteet muun muassa sille, miten laajasti ja missä palveluissa käytetään yksityisiä palveluntuottajia.

Maakunnan palvelulupaus osoitetaan maakunnan asukkaille ja siinä maakunta ilmaisee, miten se toteuttaa palvelut niin, että asukkaiden tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi. Palvelulupauksen tarkoituksena on myös lisätä toiminnan avoimuutta ja tätä kautta kehittää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Palvelustrategiset tavoitteiden ja palvelulupauksen sisällöt tuotetaan tälle sivustolle myöhemmin.

AVAA STRATEGIAKARTTA

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Vuonna 2030 Uusimaa on Euroopan paras alue elää ja toimia.

Työskentelemme sen eteen, että vuonna 2030 Uudellamaalla on EU:n hyvinvoivimmat asukkaat ja että olemme kilpailukykyisin alue pohjoiseurooppalaisten verrokkien joukossa. Vision suunnassa kehittymistä seurataan EU-tason hyvinvointi- ja kilpailukykymittareilla (SPI- ja RCI-indeksit).

Visiomme tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä merkitsee positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta.

Visiomme toteutuminen edellyttää, että maakunnassa tehdään sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Vuonna 2030 Uusimaa on ilmastoviisauden ja hiilineutraaliuden kansainvälistä huippua. Olemme edelläkävijä teknologian kehityksessä sekä useilla tulevaisuuden aloilla, joilla tarvitaan huippuosaamista ja saumatonta yhteispeliä. Alueen työllisyyttä pitkään vaivannut työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma on saatu vuoteen 2030 mennessä hallintaan, kun uusia ratkaisuja on otettu käyttöön eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja työnantajien kanssa.

Vuonna 2030 älykäs teknologia on arkipäivää Uudellamaalla. Se on tehnyt monet vielä 2010-luvun lopulla tärkeät fyysiset sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot ja -konseptit tarpeettomiksi. Hyvinvointi- ja terveysteknologia ja palvelut on integroitu ihmisten koteihin ja älylaitteisiin. Palvelut kohdentuvat tarpeiden mukaan, oikea-aikaisesti ja tukevat ennaltaehkäisyä. Alueen edelleen kasvava ikääntynyt väestö asuu teknologia-avusteisesti ja lähiyhteisöjen tukemana lähes poikkeuksetta kotona tai kodinomaisesti. Tarvittavat fyysiset käynnit perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa ovat lyhentyneet ja ikääntyneet palaavat yhä useammin takaisin tavallisen elämän pariin mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen.

Vuonna 2030 maakuntakonserni, kaupunki- ja kuntakonsernit ja näiden kumppanit ovat panostaneet yhdessä pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, tätä kautta kasvavina veroeuroina alueella sekä raskaimpien ja kalliimpien julkisten palvelujen tarpeen vähentymisenä.

Maakunnan visiota tavoitellaan neljän strategisen painopistealueen kautta, joille on määritelty strategiset tavoitteet ja indikaattorit:

  1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä
  2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta
  3. Rohkeasti uudistuvat palvelut
  4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Maakuntaa rakennetaan ja kehitetään sen asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä varten. Maakunnan ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla maakunnan kaiken toiminnan keskiössä. Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä keskeinen muutosajuri on, että yhä useammat ihmiset haluavat kantaa laajasti vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan, joka mielletään laajasti mielen ja kehon kokonaisvaltaisena yhteispelinä. Ilmiöön liittyy myös yhä useammin älykkään teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Samalla terveyttä ja hyvinvointia uhkaa syrjäytymiskehitys ja sen syveneminen sekä myös periytyminen. Uudenmaan erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15–24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. Alueen väestö myös ikääntyy nopeasti. Haasteisiin voidaan tarttua asettamalla ihminen ja ihmisten hyvinvointi keskiöön.  Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tukevat alueen kunnat, maakunta ja muut toimijat yhteistyössä.

Strategiset tavoitteet

Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta

Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 prosenttia tuotetaan Uudellamaalla. Uudenmaan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes 20 000 henkilöä vuodessa. On huolehdittava siitä, että kasvavalle väestölle löytyy asuntoja sekä opiskelu- ja työskentelypaikkoja sujuvien liikenneyhteyksien päässä.

Kestävä kasvu on hyvinvoinnin edellytys. Se tarkoittaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävien ratkaisujen hakemista. Kestävä kasvu ja suotuisa kehitys Uudellamaalla edellyttää yhtenäisyyttä ja alueen eri toimijoiden yhteistyötä. Maakuntaorganisaatio haluaa toimia tässä sillanrakentajana. Suomen metropolimaakunnan kestävä kasvu edistää samalla koko valtakunnan kehitystä.

Strategiset tavoitteet

Rohkeasti uudistuvat palvelut

Maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat ihmislähtöisyys, asiakasymmärrys sekä rohkeus uudistaa ja uudistua. Keskeisenä muutostrendinä on asiakkaiden vaatimustason kasvaminen: asiakkaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. He odottavat ja vaativat palveluilta ja erityisesti palvelukokemukselta enemmän kuin ennen. Mm. sosiaalisen median mahdollisuudet sekä avoin data avaavat näkökulmia ja tuovat uusia mahdollisuuksia verkottua, vaikuttaa ja vaatia. Samalla älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomia palveluprosesseja yhä laajemmin, vaivattomammin sekä kustannustehokkaammin. Ominaista ajallemme on myös se, että hierarkkiset palvelurakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. Verkostomaiset rakenteet puolestaan edellyttävät ekosysteemiajattelua, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemissä tarve tehdä yhdessä murtaa perinteisiä organisaatiolähtöisiä ajattelu- ja hallintamalleja.

Vastatakseen edellä kuvattuihin muutosilmiöihin tulee palvelujen uudistamisen perustua rohkeudelle tutkia, kehittää, innovoida, kokeilla, pilotoida ja ottaa käyttöön uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti.

Strategiset tavoitteet

Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

Keskeisinä työelämän ja johtamisen muutosajureina ovat työn muotojen yhteensovittaminen eri elämäntilanteiden mukaan, yhä paremman ja laadukkaamman johtamisen vaatimukset, joustavat organisaatiorakenteet sekä varsin yllätyksellinen globaali ja kansallinen taloustilanne.

Uudenmaan maakuntakonserni työllistää käynnistysvaiheessaan noin 60 000 henkilöä. Konsernin vuosibudjetti on noin 6 miljardia euroa. Järjestäjä-tuottajamalli sekä valinnanvapauden lisääntyminen muuttavat johtamisjärjestelmää merkittävällä tavalla totutusta. Kokonaisuus edellyttää erinomaista ja osin uudenlaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla. Maakunta tavoittelee kestävän talouden uraa ja kestävyysvajeen kuromista pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin.

Strategiset tavoitteet

Palvelustrategiset tavoitteet ja palvelulupaus

Uuden maakunnan strategian osaksi valmistellaan sote-palvelustrategia ja palvelulupaus. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Toteutuksessa voidaan hyödyntää maakunnan omia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Tältä osin palvelustrategiassa määritellään tavoitteet muun muassa sille, miten laajasti ja missä palveluissa käytetään yksityisiä palveluntuottajia.

Maakunnan palvelulupaus osoitetaan maakunnan asukkaille ja siinä maakunta ilmaisee, miten se toteuttaa palvelut niin, että asukkaiden tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi. Palvelulupauksen tarkoituksena on myös lisätä toiminnan avoimuutta ja tätä kautta kehittää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Palvelustrategiset tavoitteiden ja palvelulupauksen sisällöt tuotetaan tälle sivustolle myöhemmin.

Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä

Uuden maakunnan toiminnalla ja myötävaikutuksella tavoitellaan tilannetta, jossa Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden ja viranomaisten kesken, aivan erityisesti maakunnan ja kuntien välillä.

Tavoitteen suunnassa etenemistä seurataan EU-tasoisen sosiaalisen kehityksen indeksin (SPI Social Progress Index) kautta, jonka mukaan Uusimaa on EU:n 7. hyvinvoivin alue (2016) ja yhteensä viiden verrokkialueen vertailussa sijalla 2 (Uusimaa, Tukholman lääni, Kööpenhaminan seutu, Pohjois-Hollanti/Amsterdam sekä Hampurin osavaltio).

Indikaattorit

1

Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.

Tavoitetaso 2020–2030:

Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030)

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus

Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat

Väestön hyvinvoinnin ja terveystilanteen paraneminen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ovat myös kansallisia maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteita. Uudenmaan lähtötilanne väestön hyvinvoinnin ja terveystilanteen osalta on kansallisiin keskiarvoihin perustuvassa vertailussa hyvällä tasolla. Kuitenkin erityisesti suurten kaupunkien sisällä sekä maakunnan kuntien välillä on suuria eroja. Samoin sosioekonomiset erot ovat maakunnan sisällä suuria.

Indikaattorit

1

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvaa ja erot kaventuvat

2

Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien 20-64-vuotiaiden %-osuus (THL): 28,2 % / koulutustason mukaiset erot

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee ja erot kaventuvat

3

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee ja erot kaventuvat

4

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta (THL): 115,5

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

5

Lonkkamurtumat 65-vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisistä: 0,7 % (THL)

Tavoitetaso 2020–2030:

Vähenee

6

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25-64-vuotiaiden osuus: 3,3 (THL)

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

7

Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä 25-80 v.: 100 000 vastaavanikäisistä alimmassa tuloviidenneksessä

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee ja erot kaventuvat

8

Tulottomat kotitaloudet, osuus kaikista kotitalouksista

Tavoitetaso 2020–2030:

Vähenee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Sote-palvelustrategisissa tavoitteissa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelma

Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee

Strategiseksi erityisteemaksi Uudenmaan strategiassa on valittu lasten ja nuorten hyvinvointi. Tämä on strateginen investointi tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin sekä syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisella voidaan saavuttaa sekä kestäviä hyvinvointihyötyjä että ajan mittaan myös toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Lasten ja nuorten hyvä elämä näkyy lopulta koulutus- ja työelämäpolkujen löytymisenä, kasvavina veroeuroina sekä vähentyvänä sote-palvelujen tarpeena. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on erityisen keskeisessä roolissa maakunnan ja alueen kuntien välinen yhteistyö.

Indikaattorit

1

Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee kansallisen tason yläpuolelle

2

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus (THL): 19 %

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle

3

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 %

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

4

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (15-24-vuotiaiden %-osuus, Eurostat: 8,5. (20-24-vuotiaat, THL: xx)

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

5

Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä: xx %

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Sote-palvelustrategisissa tavoitteissa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelma
  • Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.

Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä

Kohtaamalla ja tunnistamalla ihmisen tilanne oikein asiakas voidaan ohjata juuri hänelle ja hänen ajankohtaiseen tilanteeseensa sopivien palvelujen pariin. Vaihtoehtoisesti voidaan käynnistää ennaltaehkäiseviä toimia tai palveluja. Tavoitteena on, että kaikkein raskaimpien palvelujen tarve vähenisi toimivan ja ennakoivan asiakaskeskeisen työn kautta. Lisäksi tärkeää on, että paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat voisivat lopulta kuntoutua keveämmän tuen piiriin. Asiakaslähtöisyys puolestaan edellyttää asiakkuuksien hallinnan työkaluja, kuten asiakasryhmittelyä ja asiakastiedon yhtenäistämistä maakunnassa.

Indikaattorit

1

Yhtenäinen asiakassegmentointi

Tavoitetaso 2020–2030:

Käytössä

2

Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

3

Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

4

Palvelujen integraation toimivuus

Tavoitetaso 2020–2030:

Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkailla

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Sote-palvelustrategiset tavoitteet
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelma

Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy

Asukkaat ovat maakunnan kehittämisen voimavara, sillä heillä on runsaasti arjen, maantieteellisten olosuhteiden ja eri alojen asiantuntemusta. Tavoitteena on houkutella Uudenmaan asukkaita osallistumaan maakunnan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen monin eri keinoin. Näin maakunnan aluetta ja sen palveluja kehitetään asukkaiden näkemyksen ja tiedon pohjalta. Tutkimustieto osoittaa, että ihmiset haluavat edelleenkin vaikuttaa ja osallistua julkiseen päätöksentekoon ja julkisten palvelujen kehittämiseen, mutta vaikuttamisen kanavia tulee kehittää ja monipuolistaa.

Indikaattorit

1

Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018)

Tavoitetaso 2020–2030:

Yli 60% (v. 2021 kunta- ja maakuntavaalit)

2

Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hyödynnettävyys

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvaa

3

Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

4

Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa

Tavoitetaso 2020–2030:

Toteutunut

5

Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta

Tavoitetaso 2020–2030:

Relevantti tieto ja mittarit saatavilla

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Osallisuusohjelma

Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö

Uusimaa on Suomen metropolimaakunta, joka tarjoaa hyvin monipuolisia elinympäristöjä urbaaneista kaupunkiympäristöistä haja-asutusalueisiin. Tavoitteena on, että asukkaat olisivat yhä tyytyväisempiä asuinalueensa turvallisuuteen sekä ympäristön tilaan.  Sujuvaa arkea edistää se, että yhä useampi uusmaalainen voi käyttää joukkoliikennettä. Hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistäviä elinympäristöjä kehitetään maakunnassa eri tahojen, erityisesti kuntien ja maakunnan välisellä yhteistyöllä.

Indikaattorit

1

Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 %

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

2

Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranee

3

Uudenmaan ympäristön tila-indeksi (ELY:n aineistoa kehittämällä)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranee

4

Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit): 81 % (2017)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus)
  • Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä-sekä vesienhoitosuunnitelma)

Uusimaa on kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa

Alueellisen kilpailukyvyn indeksin (RCI) mukaan Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella on 14. (2016) ja yhteensä viiden verrokkialueen (Uusimaa, Tukholman lääni, Kööpenhaminan seutu, Pohjois-Hollanti/Amsterdam sekä Hampurin osavaltio) joukossa 3 Uuden maakunnan toiminnalla ja myötävaikutuksella tavoitellaan nousua kolmannelta sijalta kaikkein kilpailukykyisimmäksi alueeksi edellä mainittujen pohjoiseurooppalaisten verrokkialueiden joukossa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ja yhtenäisyyttä alueen eri toimijoiden kesken. Maakunnan on toiminnallaan luotava edellytyksiä yhteistyölle.

Indikaattorit

1

Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI): verrokkialueiden joukossa 3. (2016)

Tavoitetaso 2020–2030:

Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030)

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus

Yhteistyö maakunnassa eri toimijoiden välillä on aktiivista ja tuloksekasta. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy.

Maakunta alueena muodostaa ns. alueellisen ekosysteemin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. Ekosysteemin kehittyminen suotuisasti edellyttää yhdessä tekemistä ja avointa tiedonvaihtoa. Huomio on siirrettävä organisaatiotasolta systeemitasolle. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttaminen Uudenmaan alueella on erittäin haastava prosessi. Uudistukseen liittyy lukuisia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita sekä mukana olevissa organisaatioissa että kansalaiskeskustelussa. Uudistuksen onnistuminen asukkaiden parhaaksi edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista eri toimijoiden välillä.

Indikaattorit

1

Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus ja luottamus (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Luodaan maakuntakonserniin kumppanuuksien ja verkostojen hallintamalli osana asiakkuuksien hallintaa

Työllisyysaste nousee ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuu

Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä). Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on silti pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.

Indikaattorit

1

Alueen kokonaistyöllisyysaste 72,9 (2017)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee 79 %:iin

2

Maahanmuuttajien työllisyysaste: alle 60 %

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee yli 70 %:iin

3

Työttömyysaste: 8,7 %

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

4

Työpaikkojen täyttymisnopeus: 23 vrk

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma)
  • Konseptoidaan uusi palvelumalli, -polku ja yhdyspinnat työllisyyden hoidon ja soten välille

Uudenmaan vetovoima perustuu vahvaan kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja vetovoimaisiin keskuksiin. Uusimaa on kaksikielinen ja kielellisesti rikas alue.

Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Siksi alueen kehittämisen on perustuttava vahvasti kansainvälisyyteen ja alueen toimivaan markkinointiin kansainvälisille sijoittajille ja matkailijoille. EU-tason toiminta ja näkyvyys ovat myös keskeinen osa maakunnan kansainvälistä ulottuvuutta. Maakunnan kasvua ja palveluverkostoa keskitetään pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseuduille, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin. Monikulttuurisuus on Uudenmaan alueen voimavara. Monikulttuurisuus tulee tulevaisuudessa entisestään lisääntymään. Uusimaa on myös maamme suurin kaksikielinen maakunta ja kaksikielisyys on keskeinen vahvuutemme myös tulevaisuudessa.

Indikaattorit

1

Brändin ja maineen arviointitutkimus sisältäen kielellisen sekä monikulttuurisuuden näkökulman (1. toteutus 2019)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

2

Saapuneet vieraat ja yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä (Tilastokeskus): 6,5 milj. (2017)

Tavoitetaso 2020–2030:

Lisääntyvät

3

Suorat ulkomaiset investoinnit (FDIs)

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvavat

4

Lento-, laiva- ja junaliikenteen matkustajamäärä ja tavarakuljetusten volyymi

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvavat

5

Uudenmaan keskuksien vetovoimamittari

Tavoitetaso 2020–2030:

Selvitetään

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Viestintä- ja markkinointiohjelma: Brändi ja maine
  • Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma)
  • Maakuntakaavan vähittäiskaupan ratkaisuilla keskusten elinvoiman tukeminen

Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulkumuotoihin sekä digitalisaatioon.

Uusimaa on Suomen vetovoimaisin markkina-alue ja sillä on maamme mittakaavassa paras kansainvälinen ja kansallinen saavutettavuus erityisesti lento-, meri-, raide- ja tieyhteyksiltään. Helposti saavutettavat yhteiskunnan palvelut muodostavat perustan yritystoiminnalle ja ihmisten hyvälle elämälle. Vuonna 2017 tehdyn saavutettavuusanalyysin mukaan joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla asuu 81 prosenttia uusmaalaisista. Kansainvälisesti Uudenmaan saavutettavuudessa on kuitenkin paljon parantamisen varaa. Alueella liikkumista haastaa ruuhkautuminen. Tavoitteena on, että ihmisten kulkutavat muuttuvat jalankulkua, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä suosivaksi.

Indikaattorit

1

Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit): 81 % (2017)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

2

Kulkutapajakauma

Tavoitetaso 2020–2030:

Muuttuu jalankulkua, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä suosivaksi

3

5G-verkon peittävyys

Tavoitetaso 2020–2030:

Euroopan kärjessä

4

Maakunnan raideinvestointien määrä (rautatietilasto)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä-sekä vesienhoitosuunnitelma)
  • Sote-palvelustrategiset tavoitteet

Kestävä ja luonnoltaan monimuotoinen maakunta, joka on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä

Uudenmaan erityispiirre on uniikki yhdistelmä urbaaneja alueita ja monimuotoista luontoa vesistöineen yhdistettynä kansainvälisesti verraten korkeatasoiseen turvallisuuteen. Uudellamaalla pyritään kohti maailman houkuttelevimpia päästöttömiä liikkumismuotoja, älykkäimpiä kaupunkienergiaratkaisuja ja ympäristöpositiivisen rakentamisen edelläkävijyyttä. Haluamme myös, että Uudeltamaalta löytyy johtavia kiertotalouskaupunkeja sekä resurssiviisaita kaupunkilaisia ja yritystoimintaa.

Ilmastoviisaudella tarkoitetaan älykkäitä ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistämään vähähiilisen ja ekologisen yhteiskunnan kehittämistä. Uusimaa haluaa olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta. Hiilineutraaliuteen pyritään kehittämällä energiaratkaisuja, liikennettä, yhdyskuntarakennetta sekä uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä vaikuttamalla ruokaketjuun ja ihmisten valintoihin. Kaupunkiseudut ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uudenmaan kunnista hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 tai aiemmin ovat asettaneet Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, koko Raaseporin seutukunta (Hanko, Inkoo, Raasepori) sekä Siuntio. Nämä kunnat edustavat yli 80 prosenttia koko Uudenmaan maakunnan asukkaista. Tämä haastaa ja kannustaa kaikkia Uudenmaan kuntia ja myös muita maakuntia ilmastotalkoisiin.

Indikaattorit

1

Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Tavoitetaso 2020–2030:

Laskee

2

Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus)

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvaa

3

Kokonaan rakentamattoman maan muuttuminen rakennetuksi

Tavoitetaso 2020–2030:

Minimoitu

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Elinvoimaohjelma (sis. maakuntaohjelma, maakuntakaava, liikennejärjestelmä-sekä vesienhoitosuunnitelma)
  • Hiilineutraali Uusimaa 2035 –tiekartta
  • Ilmastoyhteistyö: kunnat, valtio ja muut toimijat

Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta

Uudellamaalla on hyvät lähtökohdat uudistaa palveluita hyvinvointi- ja terveysteknologiaa hyödyntäen. Alueella sijaitsee sekä kansainvälisiä huippuyliopistoja ja tutkimuslaitoksia että alaan liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa runsaasti harjoittavia kuntia ja kuntayhtymiä. Kehittämällä ja ottamalla rohkeasti käyttöön älykästä teknologiaa hyödyntäviä palveluita ja palveluprosesseja voidaan parantaa palvelujen laatua ja vähentää riippuvuutta fyysisestä palveluverkostosta. Esimerkiksi keinoälyn hyödyntäminen ja terveystiedon suuren mittakaavan analytiikka tarkentavat diagnooseja ja nopeuttavat hoitopolkuja. Osaamisen ja hoidon vaikuttavuuden jatkuva kehittyminen tuo säästöjä ja lisää terveyttä. Teknologia puolestaan mahdollistaa ikääntyvän väestön asumisen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä.

Indikaattorit

1

Uusien palvelumuotojen osuus (robotiikka, digitaaliset, liikkuvat ja etäpalvelut)

Tavoitetaso 2020–2030:

Nousee

2

Käyntiasioinnin ja fyysisen palveluverkon kohdentuminen

Tavoitetaso 2020–2030:

Pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseudulle, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Maakunnan TKI-kehittämisohjelmalla (sis. RIS3-strategia) ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta
  • Sote-palvelustrategisilla tavoitteilla ohjataan palvelutuotannon ja palveluverkon painopisteitä
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelma
  • Maakuntakaavoituksella tuetaan palveluverkon kohdentumista

Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Maakunta toimii vahvana palvelujen järjestäjänä. Tuotantoa operoi paitsi maakunnan oma tuotanto, myös yksityinen palvelutuotanto, jonka suhteellinen osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Asetelma edellyttää entistä vahvempaa tiedolla johtamisen kulttuuria ja välineitä, joilla maakunta palvelujen järjestäjänä voi asettaa tavoitteita ja seurata palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tavoitteiden asettamista sekä seurantaa toteutetaan yhtenäisen viitekehyksen kautta, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon:

  • Palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus: asiakkaan kokemus kuulluksi ja autetuksi tulemisesta sekä osallisuudesta ja palveluun pääsystä viiveettä
  • Henkilöstökokemus: palvelut tuottavan henkilöstön työhyvinvointi
  • Tuottavuus: tuotos-panos-suhde sekä kustannuksia lisäävän hukan poistaminen palveluprosesseissa
  • Vaikuttavuus: asiakkaan saama apu ja tavoiteltu muutos sekä palvelun laatu ja tavoitteiden saavuttaminen

Indikaattorit

1

Palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien seuranta vertailukelpoisin kriteerein neljästä näkökulmasta:

  • palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus
  • henkilöstökokemus
  • tuottavuus
  • vaikuttavuus

Tavoitetaso 2020–2030:

Vertailukelpoiset kriteerit ja seurantamallit luotu 2020 mennessä

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Sote-palvelustrategisissa tavoitteissa sekä palvelusopimuksissa asetettavat tavoitteet, kriteerit ja seuranta
  • Tiedolla johtaminen ja vertailutieto otetaan haltuun
  • Tietojärjestelmät tukevat eri palveluntuottajista koostuvaa maakunnan ekosysteemiä.
  • Järjestäjä tiedottaa palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien tilanteesta jatkuvasti.

Tuloksellinen tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminta (TKIO), joka tukee alueellista ekosysteemiä ja palvelujärjestelmää ja jossa parhaat käytänteet leviävät. TKIO-toiminta on riittävästi resursoitua.

Uusimaa on huipputeknologian ja -osaamisen alue, johon on keskittynyt merkittävä osa Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä opetuksesta ja koulutuksesta (TKIO). TKIO-toimintaan liittyvään tuloksellisuuteen ja yhteistyöhön alueen eri toimijoiden välillä tulee kuitenkin panostaa voimakkaasti. Uusi maakunta voi vaikuttaa tähän toiminnan mahdollistajan roolissaan sekä palvelujen järjestämistehtäviensä kautta.Eri toimijoita kannustetaan mukaan maakunnan ja sen palvelujärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Toimintaa voidaan ohjata asettamalla tarkempia sisällöllisiä painopisteitä sekä rohkaisemalla kokeiluihin ja pilotteihin sekä tukemalla niiden juurruttamista eri organisaatioihin. Maakunta myös edellyttää, että sen palveluita tuottavat tahot osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämiseen taloudellisesti ja toiminnallisesti.

Panostukset TKI-toimintaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet. Arviomme on, että panostusten nostaminen nykyisestä n. 3,6 prosentista alueen BKT:sta 4,5 prosenttiin mahdollistaisi tämän strategisen menestystekijän paremman hyödyntämisen myös kansainvälisessä kilpailussa. Uudenmaan TKI-toiminnan tulokset hyödyttävät sekä aluetta että kansallisesti koko Suomea.

Indikaattorit

1

Maakuntakonsernin TKI-projektien painopisteet sekä nopeiden kokeilujen ja pilottien määrä (TKI-salkku)

Tavoitetaso 2020–2030:

TKI-ohjelman mukaisesti tasapainotettu

2

Uusien innovaatioiden laatu ja leviäminen

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranee

3

TKI-toiminnan rahoitus maakunnan BKT:sta 3,6 %

Tavoitetaso 2020–2030:

4,5 % maakunnan BKT:sta

4

TKIO-toiminnan kohdentumisen, yhteistyömallien ja vaikuttavuuden arviointi (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019)

Tavoitetaso 2020–2030:

Arviointitutkimuksen tulokset paranevat (2020)

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • TKI-kehittämisohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelmassa linjattavat toimenpiteet
  • Vaikutetaan TKI-määrärahojen kasvuun alueella
  • Edellytetään, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan taloudellisesti ja toiminnallisesti (linjataan sote-palvelustrategiassa ja palvelusopimuksissa)
  • Tiivistetään Business-Finland-yhteistyötä

Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta

Maakuntakonserni on erittäin työvoimaintensiivinen organisaatio. Siksi sen on oltava haluttu työpaikka. Tämä edellyttää erinomaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla aina poliittisesta johtamisesta arjen esimiestyöhön. Maakunnan yhtenäisellä johtamisjärjestelmällä luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Tavoitteena on luoda johtamiskulttuuri, joka antaa toimintavapauksia tiimeille ja joka edellyttää kumppanuuksien rakentamista eri tahojen suuntaan. Maakunnan on oltava myös houkutteleva yhteistyökumppani eri tahoille.

Indikaattorit

1

Työnantajaimagotutkimusten ja vertailujen tulokset (1. toteutus 2018)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

2

Työhyvinvointibarometrin mittarit ja vertailutietojen tulokset: (maakuntaan siirtyvän henkilöstön 1. työhyvinvointibarometri toteutetaan 2018 tai 2019)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

3

Työhyvinvointikyselyn/mittareiden johtamisosioiden tulokset

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

4

Kumppanuuksien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus ja tuloksellisuus (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

5

Ulkoisten palvelutuottajien henkilöstökokemuksen tulokset

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Henkilöstöpolitiikka sekä viestintä- ja markkinointiohjelma
  • Johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma: ohjelman avulla panostetaan johtamis-, esimies- ja alaistaitojen korkealaatuiseen kehittämiseen. Tavoitteena on mm. luoda johtamiskulttuuri, joka antaa toimintavapauksia tiimeille ja joka edellyttää kumppanuuksien rakentamista.
  • TKI-kehittämisohjelma
  • Henkilöstöjohtamisen prosessien automatisointi

Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen

Järjestäjä-tuottajamalli sekä valinnanvapauden lisääntyminen muuttavat johtamisjärjestelmää merkittävällä tavalla totutusta. Kokonaisuus edellyttää erinomaista ja osin uudenlaista johtamista kaikilla organisaation tasoilla. Lisäksi koska maakunnan palvelutuotantoa toteuttaa entistä useampi taho, maakuntakonsernilta edellytetään erinomaista tiedolla johtamisen osaamista, välineitä ja työkaluja, kumppanuuksien ja verkostojen johtamistaitoja sekä sopimusosaamista. Tavoittelemme hallittua ja turvallista valinnanvapauteen siirtymistä sote-palveluissa niin talouden, henkilöstön kuin palveluprosessien toimivuuden näkökulmasta.

Indikaattorit

1

Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan sekä monituottajamallin kehittävän reaaliaikaisen arvioinnin tulokset (arviointi käynnistetään 2018)

Tavoitetaso 2020–2030:

Paranevat

2

Maakunnan sote-keskukset yhtiöitetty tai niistä muodostettu osuuskunta: liiketoimintasuunnittelu käynnistyy 2018

Tavoitetaso 2020–2030:

Yhtiö tai osuuskunta toiminnassa v. xxxx

3

Valinnanvapauspilottien kokemukset

Tavoitetaso 2020–2030:

Otetaan käyttöön

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Sote-palvelustrategiset tavoitteet
  • Kehittävä reaaliaikainen arviointitoiminta
  • Huolehditaan siitä, että maakunnassa toimivat sote-keskusyhtiöt toimivat reilun kilpailun hengessä
  • Maakunnan oman sote-keskusyhtiön tai osuuskunnan kilpailukyvystä huolehditaan omistajaohjauksella, vaarantamatta kilpailuneutraliteettia

Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin

Maakunnan rahoituskehys tulee olemaan heti alusta asti niukka. Uusimaa on vastuullinen taloudellinen toimija ja tavoittelee kansallisen kestävyysvajeen kuromista omalta osaltaan. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia toiminnan ensimmäisille vuosille tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin, kuten digitalisaatioon sekä toimintojen yhdistämisestä ja monituottajamallista saavutettaviin potentiaalisiin hyötyihin. Pitkällä aikavälillä maakuntien rahoituksessa on huomioitava paremmin Uudenmaan erityispiirteet metropolimaakuntana, kuten väestönkasvu, opetus, tutkimus, vieraskielisyys sekä metropolimaakunnan urbaanit sosiaaliset ongelmat.

Indikaattorit

1

Sote-menojen kehitys-% ja euromääräinen kehitys

Tavoitetaso 2020–2030:

Kustannusten kasvutavoite, joka määritellään Kestävä talous –ohjelmassa

2

Tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisäävien toimintatapojen määrä ja laatu

Tavoitetaso 2020–2030:

Kasvaa

Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi

  • Kestävä talous –ohjelma
  • TKI-kehittämisohjelma
  • Sote-liikelaitoksen kehittämisohjelmassa linjattavat toimenpiteet